18.2.2013

 

Piano vs. Digipiano

 

Piano on merkittävä investointi niin taloudellisesti kuin ihan fyysiseltä kooltaankin. Tämän takia silloin tällöin myös pianonvirittäjiltä kysytään mielipidettä. Pitäisikö ostaa piano vai digipiano?

 

Muutama kuukausi sitten sain yhteydenoton musiikinopettajalta, joka oli tilaamassa viritystä koulunsa pianoille. Hän pyysi myös neuvoa uuden (käytetyn) pianon hankinnassa koululleen. Sovimme jo kustannuksistakin, jotka olisivat olleet joitakin satoja euroja pianojen huoltoon ja muistaakseni noin kolme tuhatta euroa pianon hankintaan. Tuolla hinnalla olisi ollut mahdollista saada aivan täysin kelvollinen piano käytettynä.

 

Kuva kieliä lyövistä vasaroistaMuutaman päivän kuluttua opettaja kuitenkin perui työn ja sanoi, että johtokunta oli päättänyt sijoittaa koko pianobudjetin uusien edullisten digipianojen hankintaan. Niitä oli saatu useampi tuolla summalla. Ymmärsin, että samassa yhteydessä vanhatkin pianot jätettiin edelleen virittämättä.

 

Vastaavat pohdinnat ovat varmasti yleisiä monissa kodeissa ja kouluissa. Miksi ostaa piano, joka maksaa vaikkapa 5000eur (+säännölliset huoltokustannukset), kun voi ostaa digipianon, jonka hinta on 500eur? Tähän kysymykseen pyrin antamaan tässä blogissa vastauksen.

 

 

Piano vs. Digipiano. Kumpi voittaa?

 

Tämä ottelu ei ole alkujaankaan reilu, sillä pianolla ja digipianolla (luen tähän kategoriaan myös syntetisaatorit yms.) ei ole yksinkertaisesti mitään muuta yhteistä kuin tietty määrä koskettimia, joista osa on valkoisia ja osa mustia.

 

Kyllä, molemmilla tuotetaan ääni painamalla kosketin alas, mutta soittotekninen ja musiikki-ilmaisullinen lähtökohta on kummassakin instrumentissa täysin omanlaisensa. Käyttötarkoituksesta riippuen kumpi tahansa instrumentti voi olla toistaan vahvempi tai heikompi. Vieläpä erittäin selvin lukemin.

 

 

Miksi oikea piano?

 

1. Pianossa on ääretön määrä sointisävyjä. Ääni muodostuu luonnollisesti, koska äänilähde resonoi täsmälleen sillä energialla, minkä pianonsoittaja soittimeen todellisuudessa antaa. Lisäksi ääni resonoi luonnollisesti vuorovaikutuksessa pianoa ympäröivän tilan kanssa.

 

Digipianossa äänenmuodostus perustuu ennalta tallennettuihin erittäin pelkistettyihin digitaalisiin ääninäytteisiin, joista monimutkaisilla laskenta-algoritmeilla saadaan tuotetuksi ääni, joka muistuttaa (enemmän tai vähemmän) pianon ääntä. Näitä ääninäytteitä on tyypillisesti digipianoon tallennettu enintään muutama kutakin rajattua ääni- ja dynamiikka-alaa kohti. Näistä "perusäänistä" digipianon mikrosirut sitten laskevat tarvittavat äänet ja äänenvoimakkuudet koko koskettimiston alueelle, jolloin illuusio yhtenäisestä pianosoundista syntyy.

 

Digipianon ääni tulee ulos joko kuulokkeista tai kaiuttimista. Nämä tekniikat eivät voi kilpailla resonointiominaisuuksissa oikean pianon kanssa, jossa äärimmilleen jännitetyt teräskielet resonoivat puista kaikupohjaa vasten.

 

Voisi ajatella niin, että pianon kaikupohja on aivan erityisrakenteinen "kaiutin", jota ei voi toisenlaisilla kaiuttimilla mallintaa läheskään täydellisesti.

 

2. Pianossa on luonnollinen soittotuntuma. Luonnollinen soittotuntuma tarkoittaa sitä, että pianon koneisto reagoi johdonmukaisesti energiamäärään, jonka soittaja kosketuksellaan "annostelee". Soittaja aistii ja kontrolloi satojen yhtä aikaa liikkuvien koneiston osien liike-energiaa.

 

Kuva pianonkoneistostaVaatii valtavan harjoitusmäärän, jotta ihmisen hermostojärjestelmä oppii hahmottamaan ja tulkitsemaan monimutkaisesti toimivan mekaniikan antamaa palautetta. Puhumattakaan siitä, että oppii tekemään tästä palautteesta johtopäätöksiä ja soveltaa taitoa musikaalisesti!

 

Digipianossa soittotuntuma on valmiiksi ohjelmoitu. Toisissa digipianoissa soittotuntuma on miellyttävämpi kuin toisissa, mutta kaikissa se on keinotekoisen "helppo ja yksinkertainen". Jo teknisen toteutusraaminsa takia digipiano on rajoitettu esim. dynamiikaltaan vain 127 erilaiseen äänenvoimakkuuden askeleeseen. Tämä asteikko on suhteellinen, jossa arvo "1" on täysi hiljaisuus ja arvo "127" suurin äänenvoimakkuus, joka digipianosta lähtee. Näiden lukujen väliin jää 125 eri äänenvoimakkuutta, jotka on jaettu joko tasaisesti tai jonkin matemaattisen käyrän mukaan riippuen halutusta soittotuntumasta.

 

Käytettynä oikein tämä skaala tietysti mahdollistaisi jo sinällään melko laajan dynamiikkakehyksen, mutta käytännössä digipianojen dynamiikka-alue on säädetty erittäin kapeaksi. Miksi?

 

Siksi, että suurin osa kuluttajista ei omaa pianistin kosketusherkkyyttä. Asiakas ostaa sen digipianon, joka tuntuu helpoimmalta ja nautittavimmalta soittaa. Niinpä kosketus täytyy ohjelmoida niin "helppokäyttöiseksi" kuin mahdollista. Eli liian hiljaa painettaessa ääni ei kuitenkaan kuulu oikeasti liian hiljaa ja liian voimakkaasti painettaessa ääni ei kuulu oikeasti liian kovaa. Ensikertalaisenkin täytyy voida tuntea osaavansa soittaa ainakin jotain.

 

Myös digipianon äänenväristä pyritään tekemään niin "houkutteleva ja täyteläinen" kuin mahdollista, jotta jo yhden tai muutaman sävelen soittaminen kuulostaa tyydyttävältä tai saa parhaimmillaan aikaan jopa "Vau-elämyksen". Tarkoitus on yksinkertaisesti tehdä soittimia, joilla on mahdollisimman helppo tuottaa miellyttävää ääntä, ja näin ollen niitä on helppo myydä.

 

Tässä ei sinällään ole mitään väärää, mutta myöskään pianonsoittotaidon kehittämisen kanssa tällä ei ole paljonkaan tekemistä.

 

3. Pianonsoittotaito kehittyy pianolla. Jos instrumentissa ei ole yllä kuvattuja kahta ominaisuutta, ei se silloin ole piano. Piano on käsittämättömän hienostunut soitin, joka on soittajalle toisaalta erittäin helposti lähestyttävä, mutta samalla tavattoman vaativa. Jos haluat oppia hallitsemaan vivahteikkaan pianonsoittotaidon, ei oikotietä onneen ole. Harjoitus tekee mestarin.

 

Digipianolla kehitetty soittotekniikka mahdollistaa tiettyyn pisteeseen asti useita asioita myös pianolla soitettaessa, mutta rajat tulevat nopeasti vastaan ohjelmiston vaatimustason kasvaessa.

 

 

Miksi digipiano?

 

1. Helppo ja halpa tapa tuottaa musiikkia. Käsitykseni mukaan edullisimmat edes joten kuten käyttökelpoiset digipianot lähtevät noin 500eur hintaluokasta. Melkeinpä parasta, mitä digipianojen maailmassa saa, lienee sekin vain 3000-4000eur paikkeilla. Huomaa, että oikeiden pianojen pienimpienkin mallien hinnat lähtevät (uutena) tyypillisesti vasta tästä hintaluokasta ylöspäin...

 

Kuva syntetisaattorista2. Äänelliset mahdollisuudet ovat erittäin monipuoliset. Digipianon vahvuus (jos heikkouskin) piilee juuri niissä pienissä tallennetuissa ääninäytteissä, joita prosessoimalla tämä instrumentti soi. Digipianossa on useita kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia eri ääniä, jotka kattavat niin perinteisiä instrumentteja kuin mitä mielikuvituksellisimpia keinotekoisia ääniä ja efektejäkin. Näillä soittaminen tuo musiikkiin kokonaan uuden ulottuvuuden!

 

Yksi kosketinsoitinten alakategoria on esim. syntetisaattorit, joiden maailmassa vain mielikuvitus on rajana äänille, joita näillä intrumenteilla voi rakentaa. Syntetisaattorit ovat määritelmältäänkin instrumentteja, joilla luodaan uusia ääniä, ei pianon korvikkeita!

 

3. Naapuriystävällinen. Pianoihin jo pelkkä silent-toiminto (jos saatavilla ollenkaan) maksaa yleensä vähintään saman verran kuin hieman paremman luokan digipiano. Digipianot puolestaan ovat lähtökohtaisesti "silent". Kuulokkeet päässä soittaessa naapuriin kuuluu vain vaimea naputus, sillä koskettimiston lisäksi mitään muita resonoivia osia ei digipianossa ole.

 

 

Yhteenveto

 

Pitkä tarina lyhyesti. Jos tarkoitus on harjoitella "pianismia", täytyy käytössä olla oikea piano.

 

Täytyy muistaa, että soittotaidon harjoittelu on ollut ihmisille aina erittäin työlästä. Huippulahjakkuudet mukaan lukien. Soiton opiskelussa on kyse erittäin hienovireisesti toimivien aistien ja hermostoverkostojen totuttamisesta hallitsemaan äänen ja liikemotoriikan vuorovaikusta aivan erityisellä tavalla. Se on työläs prosessi!

 

Jos siis digipianoista pyritään tekemään oikeiden pianojen korvikkeita, se yritys on tuomittu epäonnistumaan joka kerta surkeasti. Vastaava asia olisi yrittää opettaa suomenkielen kirjoitusta aapisilla, joissa puolet kirjaimista on kyrillisiä. Vähitellen kieli muuttaa muotoaan ja vanha tieto katoaa.

 

Muutos on toki hidasta ja taidon rapautuminen suuressa mittakaavassa ei ehkä näy heti, mutta sitäkin varmemmin pitkällä aikavälillä. Tämä vain avoimeksi varoitukseksi niille, jotka haluaisivat tarjota pianonsoiton opetusta, mutta ilman oikeita pianoja.

 

Kuva flyygelin sisältäMieleni tekee kuitenkin painottaa vielä viimeiseksi sitä toista näkökulmaa. Vaikka se ehkä vaarallista oman ammattini jatkuvuuden kannalta onkin...

 

Mielipiteeni on nimittäin se, että niin paljon kuin pianonsoiton harjoittelu vaatiikin sen oikean akustisen pianon, niin myös digipianoilla ja erityisesti syntetisaattoreilla on valtavasti potentiaalia musiikinopetuksessa niin kodeissa kuin kouluissakin! Onko tästä potentiaalista otettu kaikki irti musiikkikulttuurin kehittämiseksi?

 

Tarvitseeko lähtökohdan olla se perinteinen, että kosketinsoittimesta kiinnostuneen ihmisen pitää soittaa pianoa? Eikö hän voisi olla kiinnostunut ensisijaisesti "kosketinsoittimista" tai syntetisaattorista? Syntetisaattorit avaavat oven valtavan kiehtoviin äänimaailmoihin, joilla ei tarvitse olla mitään tekemistä pianojen kanssa.

 

Tässä maailmassa tekninen soittotaito on tietysti myös tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on ymmärtää äänen rakenne ja miten sitä muokataan. Voisiko vaikkapa musiikkiluokalla orkesterisoittimeksi valita syntetisaattorin? Miten se vaikuttaisi ohjelmistoon?  Miten se vaikuttaisi siihen, millä tavalla ihmiset musiikin maailmaan kasvavat?

 

Olet tervetullut kommentoimaan ja antamaan oman näkökulmasi asiaan. Voit kommentoida blogin alareunasta löytyvästä linkistä.

 

Mukavaa kevään alkua kaikille!

 

Elias

 

 

Tärkeä huomautus tästä kirjoituksesta

 

Yllä olevassa tekstissä yleistän kaikki akustiset pianot yhdeksi kategoriaksi ja kaikki digipianot, syntetisaattorit jne. yhdeksi kategoriaksi. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että näiden kategorioiden sisällä on lukemattomia erityyppisiä instrumentteja niin mallin, laadun kuin kunnonkin suhteen. Koitan esittää vain sellaisia näkökulmia, jotka kestävät yleistyksen ainakin jossain määrin...

 

TUTUSTU MYÖS:

 

PIANONVIRITYS.FI

STADINMUSAKOULU.FI

ELIASPATRIKAINEN.COM

© 2016 Elias Patrikainen. Kaikki oikeudet pidätetään.